tiistai 28. elokuuta 2007

Karanteenikuulumisia

Australia on ehdottomasti yksi vaikeimmista paikoista, joihin voi yrittaa tuoda mitaan elavaa tai eloperaista. Niinkuin monet ovat jo saaneet kuulla, Kertun maahantuonti vaati yli vuoden etukateisvalmisteluita sisaltaen testit rabies-vasta-aineista, leptosprirasta (noin kymmenesta eri "lajista"), brusellasta, erlichiasta (kyllahan te kaikki tunnette hyvin nama Suomessa niin yleisesti esiintyvat taudit!?) + ainakin kaksi kertaa punkki/tai/kirppuhoito + madotukset + rokotukset + kaikista kahteen kertaan virkaelainlaakarinkaynti tietojen tarkistusta varten ja tietenkin mikrosiru ym. ym. ym. J ehti muutama paiva ennen lahtoa vitsailla, etta ainoa "trooppinen" tauti mita ei tarvitse testata on leishmaniaasi. Eikohan heti sen jalkeen Australian karanteeniviranomaisen (AQIS) sivuille ilmestynyt lisays tuontimaarayksiin: kaikilta 1.9. jalkeen mm. Suomesta tuotavilta koirilta pida testata myos leishmaniaasi :) Onneksi selvittiin edes talta! Ja tiedetaanpahan nyt ainakin, etta meilla on superterve koira!!

Kaksi kertaa ollaan kayty Kerttua moikkaamassa karanteenikennelissa. Itse kennel on kylla aika ihme paikka! Sen "henkea" kuvaa ehka parhaiten se, etta ennen matkaa suunnittelemamme kennelin tyontekijoiden "lahjonta" karkilla tms. ei tulisi kuuloonkaan. Siella varmaan jatettaisiin pois nuo lainausmerkit sanasta lahjonta ja annettaisiin meille hulluille suomalaisille vahintaan porttikielto koko paikkaan. No tama on ehka vahan liioittelua, mutta tarkkaa siella kaikki on. Vierailuaikoina (aamu- ja iltapaivalla noin 3 tunnin ajan) sisaan aidatulle alueelle paasee vartijakopin kautta, ja tulo- ja poistumisaika alueelta kirjataan parhaimmillaan kaksi kertaa eri vihkoseen. Omaa lemmikkiaan saa menna tapaamaan ehdottomasti vain kahdesti viikossa. Ja niita lemmikkeja muuten kennelissa piisaa - Kertun "asunnon" numero on 79! No, onneksi tyontekijat ovat aussien tapaan hyvin ystavallisia ja tuntuvat pitavan hyvan huolen elaimista. Kertullakin on kennelin keittiossa oma lokero, jossa lukee "Kertu", ja johon saamme jattaa Kertun leluja ja makupaloja. Ja pissallekin viedaan erikseen nurmialueelle, jos asia ei hakin betonille onnistu ;)

Ja nama karanteenimaarayksethan eivat koske pelkastaan elavien elainten maahantuontia vaan myos kaikenlaisten elintarvikkeiden ja kasviperaisen aineksen maahantuonti on tiukkaan saadeltya. Mekin tullessamme lentokentalle menimme kiltisti tullaamaan lenkkarit (jotka oli tietenkin harjan kanssa puunattu puhtaaksi kaikesta kurasta ja mullasta). Itse tullaus sujui kuitenkin tosi nopsaan - tulliseta vain nopeasti vilkaisi kenkien pohjat ja silla selva. Ne, jotka olivat ruksanneet maahantulokorttiin "ei tullattavaa" joutuivat mielestani jarjestaan laukkujen lapivalaisuun. Mielenkiintoista nahda miten kay rahtitavaroiden kanssa, jotka sisaltavat kaikkea ausseja pelottavaa materiaaleja kuten vaelluskenkia ja telttakeppeja...

-A

1 kommentti:

Eevis kirjoitti...

Jokohan meitä kaksijalkaisiakin pian odottaa testiarsenaali ennen viisumin saantia... ja täi- sekä matokuuri, tottakai...

Myrkytysyrityksenä olisivat ehkä pitäneet karkkeja sun muita. Ensin olisivat laittaneet teidät koneeseen ja Kerttu olisi tullut perässä... Onneksi hyvänä pitävät Kerttulia; ei ollut varmaan lahjukset tarpeenkaan. Onkohan aika sitten tasan neljä viikkoa??

Yksi vaikeimmista... voisitteko edes veikkailla toista vielä vaikeampaa?? Onneksi olette jo voiton puolella!

Onnea kodin etsintään!